Ahveniston ALKUAJOISTA LYHYESTI

Ahveniston moottoriradan synty

Ajatuksen Hämeenlinnasta ja Aulangosta moottoriradan sijoituspaikkana viritti tiettävästi vuonna 1952 kilpa-autoilijataustainen vaikuttaja, sahanomistaja Arvo Sorri. Myöhemmin paikaksi ehdotti Ahveniston lammen ympäristöä AK:n Etelä-Hämeen piirin perustajajäseniin lukeutunut, Kauko Paimela Sorrille, joka julkisti idean vuonna 1956.
Kun valtio ja Hämeenlinnan kaupunki vaihtoivat keskenään maa-alueita 60-luvun alkupuolella aktivoitui radan suunnittelu ja vanhalle maiseman rikkoneelle soranottopaikalle hahmoteltiin pääkatsomo ja varikko radan muiden osien säästäessä luontoa. Radan suunnittelukokouksessa vuonna 1962 oli paikalla sen tuleva todellinen vetojuhta, Heikki Mikkola (AK:n Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja), Raul Falin (toimitusjohtaja, myöh. kilpailunjohtaja ja AKK:n puheenjohtaja), Urmas Seppä (AK:n Etelä-Hämeen piirin pj., myöh. kilpailujen lääkäri), Manne Westerback (myöh. kisajärjestelyorganisaatiossa ja Karting-liittohallituksen edustaja), Kalevi Kaukoaho (myöh. Kalekart mikroautojen luoja) ja kaupungininsinööri Jorma Heinänen. Vuonna 1964 tiepuolen piiri-insinöörinä vaikuttanut Mikko Köppä piirsi kahdeksikon muotoisen radan suunnitelman puhtaaksi. AK:n Etelä-Hämeen piiri sai 23.6.1965 vuokrasopimuksen radaksi kaavaillusta 30 hehtaarin alueesta, kun Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston enemmistö asettui puoltamaan sitä. Ratahanke pitkittyi kuitenkin vielä valituksen vuoksi.
Rakentaminen alkoi todenteolla 6. kesäkuuta 1966. Veljekset Hallberg Oy vastasi maansiirtotöistä. Valtio ei rataa tukenut, mutta Neste Oy:ltä, Oy Nokia Ab:ltä kerrotaan saadun taloudellista tukea sekä Oy Gulf Ab takasi lainan rakentamisajan rahoituksen turvaamiseksi.

Ensimmäisen vuoden kisat

Avajaiskilpailu ajettin heinäkuun 16. päivä ja sen katsojamäärä oli 22 000 tai 30 000 tietolähteestä riippuen, melkein saman verran kuin koko Hämeenlinnassa oli tuolloin asukkaita. SM-arvokisassa, suolenkin ensimmäinen vasemmalle kääntyvä mutka sai jo harjoituksissa pysyvän kutsumanimen “Tarun kurva” tai “Tarunomainen”, kun Taru Ketonen ajoi siinä kaiteeseen ja katolleen punaisen Porschensa. Kisaamassa oli suomalaisten kilpailijoiden lisäksi useita ruotsalaisia.
Ahvenistolla ajettiin toistamiseen elokuun 6. päivä. Kansainvälistä väriä toivat ruotsalaisten lisäksi Formula 3 -luokan osanottajat Etelä-Afrikasta, Länsi-Saksasta, Iso-Britanniasta ja Australiasta.
Kolmannessa kilpailutapahtumassa, syyskuun 5. paikalla oli jo F1-kuljettajina tunnettuja suuruuksiakin F2-luokassa mm. Jack Brabham, Jochen Rindt, Graham Hill ja Jim Clark.

Tuloslistoja vuoden 1967 ratakilpailuista (eivät sisällä kaikkia osanottajia):

Vuosina 1980–81 seurasi Ahveniston Vauhtipäiviä katsomossa 24 000–25 000 katsojaa. "Tähtien kisa" teki vuonna 1985 yleisöennätyksen, noin 40.000. Tähän vaikutti epäilemättä vuoden 1982 F1-maailmanmestarin, "Keke" Rosbergin vetovoima ja suhteet, jotka toivat Ahvenistolle mm. F1 maailmanmestari Nelson Piquetin, Elio De Angeliksen ja Jacques Laffiten. Rallipuolen isoja nimiä näytöskisassa olivat mm. Timo Salonen, Markku Alen, Stiq Blomqvist sekä Michele Mouton.

Lähteet: Moottori, Moottoriviesti, Vauhdin Maailma, Hämeen Sanomat, Ahvenisto – Hämeenlinnan moottoriradan 50 vuotta -kirja.

Ahveniston moottorirata 50 vuotta -juhlaparaatissa kilpa-autohistoriaa

Radan juhlavuoden kunniaksi paikalle on kutsuttu kunniavieraiksi Ahvenistolla vuonna 1967 kilpailleita ja järjestelyihin osallistuneita sekä radan alkuaikojen kilpakalustoa. Kunniavieraat osallistuvat Ahvenisto 50 vuotta -paraatiin klassikko- ja kilpa-autojen kyydissä sekä osa kilpurin ratissa. Esimerkkejä paraatin kalustosta:

BMW 700 CS, jolla Kauko Eriksson kilpaili Ahvenistolla 1967
Pippurisella coupe-bemarilla osallistuu paraatiin sen nykyinen omistaja/entisöijä, Upi Pihlman. Hänelläkin on kilpailuhistoriaa sillä jo vuonna 1967 hän toimi kisamekaanikkona ja vuonna 1968 hän aloitti kilpailemisen radalla. Kilpailijauraa on kuudelta vuosikymmeneltä ja kokemusta on kertynyt paljon myös historic- sekä harrasteautoluokistamme (nyk. Roadsport), joissa hän on saavuttanut BMW 2002:illa useita mestaruuksia.


Fiat 600:nen (IDE-1), jolla Hannu Ahonen kilpaili avajaiskisassa
Sami ja Tuomo Säntin omistama auto nähdään paraatissa entisen kuljettajansa, Ahosen ohjaamana. Hän osallistui sillä yli 30 kilpailuun vuosina 1966–70 radalla, jäällä, asvaltilla ja maaradalla. Moottoritilavuudeltaan Fiat on 850 cc ja se on viritetty Abarth-osilla. 4-pykäläinen vaihteisto ja tasauspyörästön lukko ovat myös Abarthin.

Avajaiskilpailussa Austin Cooperilla kilpaillut Jorma Lusenius ajaa paraatissa Jukka Suvisalmen Renault Alpine 110 1300 S:llä
Alpine on 99% rakennettu samanlaiseksi ulkoasua ja tekniikkaa myöden kuin “Lussarin” Alpine-ralliauto 1960- ja 70-luvulla.